Moikka! Multa tultiin tuolla kommenttiboksissa kysymään vähän siitä miten olin valmistautunut ylppäreihin. Sen sijaan, että olisin vastannut siellä niin ajattelin tehdä postauksen aiheesta, sillä siellä ruudun takana on varmasti monia, joita aihe kiinnostaa ja joille aihe on ajankohtainen. Tämä postaus sopivasti ajoittuukin monen lukiolaisen viimeiselle koulupäivälle ennen lomaa; nauttiikaa lomastanne älkääkä stressatko ylppäreistä ihan liikaa. Haluan heti alkuun painottaa, että nämä ovat vain mun kokemuksia ja tekniikoita; muillakin tavoilla voi siis saavuttaa hyviä arvosanoja. Tämä postaus sisältää lähinnä neuvoja reaali-kokeita, ja etenkin psykologian koetta varten, sillä englannista mulla ei ole kuin muutama neuvo, jotka listaan vain lyhyesti tonne postauksen loppuun.
Mulla oli suunnitelmissa, että luen pari eri kirjasarjaa läpi, mutta mulla jäi lukuaika aika tiukoille, joten tyydyin lukemaan vain Mielen Maailma sarjan uusimmat painokset kerran läpi. Monet mun kaverit alkoivat lukemaan jo joululomalla, mutta ite havahduin todellisuuteen vasta hiihtolomalla, noin kuukausi ennen yo-koetta. Seuraava kuukausi olikin aika tiukka lukemisen kannalta, sillä istuin oikeastaan joka päivä kirjastossa vähintään 8h. Tottakai joukkoon mahtui muutama päivä kun lukemisesta ei tullut mitään, mutta paikkasin niitä sitten jopa niillä 10h kirjastossa päivillä.
Mulle tärkeäksi osoittautui pohjatyö. Suurimmalla osalla psykan kursseja olin hereillä tai tein ne kunnolla itsenäisesti. Psyka 5 taisi olla heikoin lenkki ja sen huomasin sitten myös ennen ylppäreitä, sillä se oli viimeinen kurssi eikä kirjan lukemiseen jäänyt tarpeeksi aikaa, joten väistin kokeessa oikeastaan kaikki kurssiin liittyvät kysymykset. Tein kurssien aikana kattavat muistiinpanot kappaleista (tosin en aivan kaikista) ja panostin kaavioihin ja kuviin. Kursseista olin kaikista saanut kymppejä tai ysejä. Kävin psykan kertauskurssin (joka oli kyllä ehkä turhin ikinä) ja sosiaalipsykan kirjasta en lukenut kuin muutaman pätkän. Kertauskirjan pläräsin toiseksiviimeisenä iltana suhteellisen hyvin läpi. Näiden lisäksi luin pätkiä englanninkielisistä yliopistokirjoista, jotka syventivät tiettyjen aihealueiden tietoa.
Mutta siitä itse ylppäriopiskelusta: Mulle oppimisen kannalta tärkeitä olivat kuvat. Ja nimenomaan itse piirretyt. Mulla jää asiat paljon paremmin päähän jos kirjoitan tai piirrän ja sen kyllä huomasinkin ylppäreiden jälkeen. Psyka 3 kurssi on ainakin sellainen, että aivot ja niiden toiminta kannattaa osata vaikka unissaan, sillä joskus yo-kokeissa on pyydetty nimeämään jokin tietty aivojen osa ja kertomaan sen tehtävistä.
Seuraava tärkeä osa (varsinkin psykassa) on listat. On paljon kaikkia teorioita ja niiden eri alakäsitteet ja vaiheet on hyvä osata ulkoa. Kirjoitin listoja ja pänttäsin niitä. Psykassa isossa osassa on tutkimukset ja kirjoitin paperille aina kirjassa vastaantulevat koetilanteet ja tutkimukset: kuka tutkimuksen oli toteuttanut, millainen lähtöasetelma oli, ketä testattiin, miten tutkimus toteutettiin ja mitä tuloksia saatiin. YO-kokeessa nimittäin on helppo päästä pätemään (ja keräämään extra-pisteitä) vähän harvinaisimmilla tutkimuksilla. Suurin osa kokeilaista kuitenkin tietää Milgramin sähkökokeet ja Pavlovin koirat. Kokeessa muistin vanhuuteen liittyvän tutkimuksen (mutten sen toteuttajaa) mutta kerroin kuitenkin tuloksista. Opettaja myöhemmin kertoikin, että se oli ollut fiksu veto ja tuonut vastaukseeni uuden ulottuvuuden. Suosittelen opettelemaan siis paljon tutkimuksia! Kaikissa reaaleissa tärkeitä on henkilöt, oli sitten kyse psykologiasta tai vaikka historiasta: opetelkaa ne. Kuka teki mitä, kuka keksi minkäkin menetelmän, kenen luoma käsite on kyseessä yms.
Niin kuin mainitsin, opin kirjoittamalla. Luin oppikirjat vain kerran läpi, mutta tein kaikista kappaleista todella laajat muistiinpanot ja luin ne parina viimeisenä päivänä läpi. Yliviivasin lukiessa kaiken tärkeän ja sen jälkeen kopioin lauseet oikeastaan samassa muodossa ylös. Käsin kirjoittaessa joutuu tavaamaan hitaasti asiat, jolloin ne myöskin painuvat paremmin päähän. Kaikilla ei siis tämä toimi ja esim. omin sanoin asioiden kirjoittaminen toimii joillain paremmin. Mulla muistiinpanoja tuli yli 90 sivua a5-kokoisia papereita.
Psykassa ja monessa muussakin reaalissa kuten bilsassa ja historiassa käsitteet ovat tärkeässä osassa ja niiden käyttämisestä yo-vastauksissa ropisee ihan kivasti pisteitä. Kirjoitin muistinpanojeni viereen aina kyseisen kappaleen käsitteet listaksi, jotka sitten koe-aamuna luin kaikki nopeasti läpi matkalla kouluun. Tästä oli mulle suuri apu, sillä asiat palautuivat mieleen. Niinkuin psykan kirjoissakin luki; yleensä muistamisen ongelmat liityvät paremminkin säilömuistista työmuistiin palauttamiseen kuin itse muistamiseen. Ihminen muistaa hyvinkin paljonkin asioita, mutta asioiden palauttaminen työmuistiin on usein ongelmallista muistivihjeiden puutteen takia. Tässä oli myös yksi syy, miksi pyrin käyttämään mahdollisimman paljon värejä muistiinpanoja kirjoittaessa: esim. kaikki uneen liittyvät asia kirjoitin sinisellä, jolloin kokeessa miellekarttoja piirtäessä ja sinistä käyttäessä asiat palautuivat helpommin mieleen.
Suosittelen lämpimästi myös jonkin sortin "lukupiiriä" viimeisinä päivinä ennen koetta. Minä, Iina ja Olli vietettiin viimeiset pari päivää kysellen toisiltamme psykan juttuja. Kehitettiin Psyka-alias kaikista vaikeista käsitteistä ja henkilöistä. Vastailtiin yhdessä suullisesti kertauskirjan vanhojen yo-kokeiden kysymyksiin, mikä auttoi ainakin mua kasaamaan suurempia kokonaisuuksia. Kokeessa käytin miellekarttoja, kaavioita ja listoja hyväksi ajamaan saman asian kuin edellisenä päivänä Iina ja Olli olivat tehneet: sain kasattua omat ajatukseni ja vältyin tärkeimpien juttujen unohtamiselta.
Enkun ylppäreistä sen verran vielä, että nykyään kokeissa ei riitä enää perus-sanasto. Twilight-tyyppisten romaanien sijaan suosittelen lukemaan mieluummin tiede-, historia- ja talouslehtiä, sillä suurin osa sanasto-tehtävistä painottaa niiden sanastoa erottelemaan jyvät akanoista. Myöskin phrasal verb:it ja idiom:it ovat tärkeitä ja niillä pääsee näyttämään sitä omaa kielen taitotasoa esseessä. Kursseista kuudes ja seitsemäs ovat sanastoltaan tärkeimmät.
Toivottavasti tästä postauksesta on edes jollekkin jotain hyötyä, ja vielä kerran haluan painottaa, ettei tämä ole ainoa oikea tapa jolla voi päästä korkeisiin arvosanoihin. Haluan myös sanoa, että ylppärit eivät aina vaadi montaa kuukautta luku-aikaa, jos osaa ottaa siitä lyhyestä ajasta kaiken irti :) Etsikää omat keinonne jolla opitte ja motivoikaa itseänne jollain. Muistakaa myös nukkua hyvin ja rentoutua välillä! Ihanaa kesää kaikille ja tsemppiä opiskeluun kaikille ylppäreissä syksyllä aineita kirjoittaville!
