2.4.14

FUTURE

Moikka! Olin saanut pyynnön, että kertoisin hieman mun tulevaisuuden suunnitelmista ja siitä miten olen tulevaisuuteeni valmistautunut. Tuli muuten aika pahaan paikkaan tuo kysymys. Oon ollut tähän kevääseen saakka aivan varma siitä mitä musta tulee isona, mutta nyt ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen aloin epäilemään omia ajatuksiani ja haaveitani. Epäilykset hieman ahdistavat, sillä ne tulivat nyt todella huonoon saumaan. Vuoden päästä mun pitää tietää täsmälleen minne haluan lähteä opiskelemaan, ja nyt mulla on aivan liikaa kiinnostavia vaihtoehtoja.

Aloitetaan siis siitä, mistä olen ollut tähän asti niin varma. Ensimmäistä kertaa sanoin unelma-ammatikseni kardiokirurgin seiskaluokalla. Siitä lähtien mulla onkin ollut muovista tehty sydämen anatominen malli pöydällä muistuttamassa minua unelmastani. And I'm not kidding. Kaikki lähti siitä, että sain joululahjaksi Greyn Anatomian tuotantokausia. Jep, klisee. Teinityttö luulee elämän olevan samanlaista kuin TV-sarjoissa. Jotenkin osasin samaistua Cristina Yangin hahmoon ja sydämen tietty säännöllisyys alkoi kiinnostamaan. Tottakai tajuan, ettei työskenteleminen sairaalan ympäristössä ole aivan samanlaista kuin TV:ssä, mutta tiedän, että kirurgit kokevat leikkauksissa tiettyjä adrenaliinipiikkejä. Ja ne kuulemma saavat lääkärin rakastamaan työtään.

Luen lyhyttä matikkaa ja fysiikan jätin neljännen kurssin jälkeen kesken, sillä en yksinkertaisesti osannut mitään. Siihen asti yritin kitua mukana tutorien avustuksella, mutta siltikään numerot eivät nousseet. Päätin, että kokeilen fysiikan opiskelua uudestaan ennen pääsykokeita. Bilsa on mulla aika vahva aine, ja kirjoitankin sen ylppäreissä ensi keväänä. Siitä pyrin myös saamaan lähtöpisteitä lääkikseen. Luen lyhyttä ruotsia, joten ruotsin lähtöpisteet jäävät aika pieniksi vaikka kirjoittaisinkin kuinka hyvin.

Tällä hetkellä pidän Kuopion lääkistä parhaana vaihtoehtona, sillä olen kuullut sieltä hyvää palautetta potilaskeskeisyydestä. Siellä asuntojen hinnat ovat myös alhaisemmat, joten voisin jättää työnteon vähemmälle ja keskittyä opiskeluun; Helsingissä minulla ei olisi siihen mahdollisuutta. Kuopion plussia olisi myös se "pakollinen aikuistuminen". Yli kuuden tunnin matka takaa sen, ettei äiti tule heti lohduttamaan jos alkaa itkettää. Tampere houkuttelisi myös, sillä muutamat ystäväni asuvat siellä ja pääsisin myös lähemmäs kummilastani.

future1

Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona olen pitänyt ulkomaille lähtemistä. Rakastuin viime kesänä Cardiff:iin ja kaupungin yliopiston sivut olenkin selannut miljoonaan kertaan läpi. Hakuprosessi on kuitenkin aika sekava, ja olenkin hieman ymmälläni siitä. Lukukausimaksut ovat myös aika korkeita siellä ja jatkuva sateinen sää mietityttää. Siksi olenkin miettinyt opiskeluvaihtoa, ja jos ulkomailla asuminen on enemmän mun juttu, niin voihan aina anoa siirtoa.

Joku tulee joka tapauksessa varmaan muistuttamaan siitä etten luultavasti pääse ensimmäisellä yrittämällä sisään Suomen lääkikseen, mutta no worries. Olen kuullut sen ennenkin. Haaveeni on monesti lytätty kommenteilla "Ei lyhyellä matikalla voi päästä sisään" tai "Sisään ei aina pääse edes 7 laudaturia kirjoittaneet, joten tuskin sinäkään pääset". Totta ainakin osittain molemmat, mutta mulla etuna onkin sisäinen motivaatio. Äiti on sanonut että voin olla koko elämäni Siwan kassa jos se on se mitä haluan tehdä. Kukaan ei siis odota minulta mitään ja saan itse päättää mitä haluan tehdä. Tämä on ollut minun unelmani jo niin pitkään, että teen aivan varmasti kaikkeni että pääsen sisään. Jos ei sitten ensimmäisellä kerralla niin joskus kuitenkin.

Varavaihtoja täytyy kuitenkin aina olla ja siksi Joensuun psyka houkuttelee. Siellä pääsykokeissa ei kysytä tilastomatikkaa, ja siellä on mahdollisuus opiskella kriminaalipsykologiaa. Siitä en sitten tiedä, että kestääkö pääni sekopäisiä murhaajia, mutta ala kuitenkin kiinnostaa.

Ulkomailla asuminen on houkutellut minua koko elämäni, sillä tiedän että pärjäisin hyvin englannin taidoillani. Journalismi on noussut vasta viimeisen vuoden aikana vaihtoehdoksi. Tykkään kirjoittamisesta ja toisaalta journalismin kautta olisi mahdollisuus myös päästä työskentelemään muodin parissa. Miinuksena näen kuitenkin tiukat deadline:t, jotka joskus aiheuttavat minulle kirjoitusblokkeja. Silloin kaikki lauseet kuullostavat tyhmiltä ja tekstin punainen lanka saattaa hukkua tai mennä aivan solmuun.

Niinkuin varmaan huomaatte, olen hieman sekaisin tulevaisuudestani. Jos en nyt vuoden sisällä koe jotain suurta valaistumista, niin haen ehdottomasti lääkikseen. Se tuntuu luontevimmalta ja tiedän, etten ainakaan tee virhettä. Lääkäreistä on pulaa, joten työllistyminen ei ainakaan koidu ongelmakseni. Kirurgia on ollut kutsumukseni jo pitkään ja se on edelleen vahvin haaveeni vaikka rinnalle onkin noussut muita vaihtoehtoja.

future2

----

I got a request on a post in which I'd tell more about my future plans. Well, here it is. At the moment I'm a bit stirred, and I'm not 100% sure anymore what I'd like to do for living. For the last five years I've known exactly what I want to do, but after starting high school I've got more options that I will have to consider. I have about a year to find out what I really want to do for the rest of my life. And that for me is really scary.

Let's start at the most probable option: In seventh grade I got a few seasons of Grey's Anatomy as a Christmas present and I could immediately relate to Cristina Yang. No one took me seriously when I told I wanted to become a cardiac surgeon. A few years went by and I still hadn't changed my mind, so my friends and family started to support my decision. I believe that at the moment everyone who knows me, knows also what I want to become when I grow up. My dream has become a part of me.

I know that life as a surgeon isn't exactly what it seems in television, but I know that there are also similarities. I've heard that the thrill and adrenaline rush surgeons get in surgeries is incredible and is what makes them love their job.

I might not be the best in maths and physics, but I'm good in biology and most of all: I have the motivation to study. I've heard "You won't get in" way too many times, but I will prove my doubters wrong. I might not get in on my first try, but I definitely will get in some day. This is my dream and I will work my ass off for this. My mom told me I can become what ever I want to, provided that I'm happy with my decision. No one expects me to become the president of the world etc. so my motivation for studying is really high.

future3

I will probably try to get in to the medical school in Kuopio. I've heard that it's the most patient-centered  medical school in Finland so interns have a chance to meet patients earlier than in other medical schools here. Kuopio is also a 6 hour drive away from home so I'd have to learn to be independent. The apartments are a lot cheaper there, so I wouldn't have to work beside studying. I've also thought about Tampere, since my goddaughter and a few of my friends live there.

Last summer I visited Cardiff, and I totally fell in love with the city. I've browsed through the University's website a million times. The disadvantages in the Cardiff Uni are the high tuition fees and the weather. I really don't like rain. One option is to go on a exchange year when I've got in to medical school here in Finland. And if I really like it in Cardiff, I can always seek for a transfer.

Despite that medical school has been my biggest dream so far, I have also back-up plans. I'm truly interested in psychology, therefor the university in Joensuu is an option. I also like to write so journalism could be an alternative. That would allow me to move abroad and work with fashion. The downsides of writing are the strict deadlines that can cause me writing blocks. I've had them a few times; every sentence sounds stupid and the idea behind the text is shattered.

My biggest dream has been, for a long time, to become a cardiothorasic surgeon. It's still a dream, but now I have also other alternatives. I just have to choose the best one...soon.

future4






10 comments:

  1. Kiitos kovasti Oona, että toteutit postauksen ja vielä mitä pikimiten! Oli mukavaa lukea pohdiskelujasi tulevaisuudesta ja kiinnostavaa kuulla, että myös muita vaihtoehtoja on noussut kirurgihaaveen rinnalle. Olet selvästi perehtynyt antaumuksella opiskeluvaihtoehtoihin, mukavan informatiivista tekstiä siis myöskin. Tämä tulevaisuuspostaus oli melko urapainotteinen, jos halua riittää, niin täällä ainakin löytyy kovasti kiinnostusta lukea myös siitä, mitä kaikkea muuta toivot tulevaisuutesi tuovan tullessaan!:) Niin ja jos toivelistaa saa vielä jatkaa, vaikka ei joulu olekaan niin kiinnostaisi saada kirjoitusta nykyisestä opiskelupaikastasi, Norssista. Olisi mukavaa lukea siitä, mitä ajatuksia sinulla koulusta, opettajista, kanssaopiskelijoista ja Norssissa opiskelusta ylipäätään herää. Nauti lomailusta tao työnteosta, kumpaa ikinä tällä hetkellä teetkään!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eipä mitään, oli ilo kirjoittaa tästä aiheesta! Tosiaan, unohdin ihan kokonaan että tulevaisuudessa on muitakin puolia ;D Niistä voisin tässä lähiviikkoina kirjoittaa sitten oman pätkän. Norssistakin kerron mielelläni, mutta sen postauksen voisin ajoittaa vaikka kesäloman alkuun jos sopii? :)

      Delete
  2. Sulla sentään on vielä vuos aikaa miettiä, okei myönnettäköön se menee tosi nopeesti... Ite oon tän vuoden abi eli lakin saan toivottavasti painaa päähän toukokuun viimisenä päivänä. Yhteishaku tosiaan loppu eilen, enkä oo vieläkään varma mitä haluan tehä, laitoin siis aika randomilla kaks alaa AMK:sta, hehe:---D Vuos sitte kakkosella, olin vielä ihan varma, että mäki haen lääkiksee ja teen kaikkeni, jotta pääsen sisään. Nyt vuoden päästä ku katotaan, oon aikalailla hylänny koko lääkisidean, ei vaan nappaa enää samalla tavalla... eli oon aika tyhjän päällä nyt, en yhtään tiiä millasta työtä haluaisin tulevaisuudessa tehä, eikä noikaan koulut joihin hain niin kuulosta kovin houkuttelevilta mut tulipahan haettua :---D Mut hei tsemii sulle vielä sit lukion vimoselle vuodelle ja tsemii erityisesti, että pääset lääkikseen tai mihin kouluun nyt päätätkään hakee:---)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos paljon oman kokemuksen jakamisesta! Vuosi voi vaan muuttaa niin paljon, eikä sitä ajan voimaa voi välttämättä edes tajuta ennen kuin se omalla kohdalla muuttaa jotain. Ootko miettinyt välivuoden pitämistä? Se saattais avartaa aika paljonkin sitä mitä oikeasti sitten haluaa tehdä! Toivottavasti jompikumpi aloista miellyttää tai löydät sulle sen sopivan alan. Ja kiitos, töitä on edessä ihan riittämiin ;D !

      Delete
  3. Oo onnellinen, että sulla on sentään aikaa miettiä! Mutta mä varotan, se on aika nopeesti ohi. Mä saan lakin päähän nyt keväällä ja oon aika pihalla, että mitä mä tuun tulevaisuudessa tekemään ja päätinkin pitää nyt välivuoden. Mulla on myös vähän samoja ongelmia kun sulla, eli haluisin ehkä ulkomaille ja Skotlanti kiinnostais mua kovasti, kun siellä eräs järjestö maksaa lukukausimaksut EU-kansalaisille, mutta toisaalta hakuprosessi on mullekin vähän vieras. Tonne tarttis myös niin hyvät ylppäritulokset ja huiiii, pelottavaa lähteä jonnekin kauas, vaikka toisaalta oon aika innoissani. Mutta en oikein tiiä, mikä ois mulle sopivin ala.

    Tosi typerää, että sua on lytätty tolla "lyhyellä matikalla ei pääse sisään" -lausahduksella. Toki pitkä matikka ehkä auttaa fyssassa, mutta eihän se pitkä matikka pakollinen ole! Ja toi, että kaikki 7 L:ää kirjottaneetkaan ei pääse sisään, niin who cares, mä oon vaan saanu susta tosi ahkeran kuvan ja toivon todella että pääset lääkikseen, jos päätät sinne pyrkiä. Ihan sama vaikka haave ois lähteny tv-sarjasta, sun elämähän se on ja se ei muille kuulu :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos ihanasta tsempistä <3 ! Mulla on aika hyvä luotto kyllä itteeni siinä suhteessa, että jos jotain päätän niin yleensä myös saavutan sen. Mulla löytyy itsekuria ainakin siinä suhteessa! Nyt pitää vaan päättää että mitä mä oikeasti haluan :D Onhan se ikävää kun lytätään heti alkuun se innostus pois noilla lauseilla mutta oon pyrkinyt laittamaan ne toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

      Meinaatko pitää välivuoden ja miettiä tulevaisuutta ihan kunnolla vai haitko nyt jonnekkin? Skotlannista oon kuullut kyllä paljon hyvää ja parit kaveritkin ilmeisesti on hakemassa sinne. Ja toivottavasti löydät sen alan joka kiinnostaa. Onhan tässä maailmassa aika paljon niitä vaihtoehtoja loppujenlopuks. Ymmärrän ton pelon, mutta eiköhän kaikki järjesty vaikka olisikin kaukana kotoa. Kannattaa ajatella niitä hyviä puolia paljon! Tsemppiä sulle jatkoon! :)

      Delete
  4. Mulla on ollut kanssa kirurgin ammatti haavena jo pitkään, neurokirurgin tosin. Oon nyt vasta suuntaamassa toivottavasti syksyllä lukion puolelle. Vähän jo valmiiksi pelottaa, miten tuun selviytymään siitä lukumäärästä jonka aion "ottaa" kontolleni :-D.

    Oli tosiaan kiva lukea sun ajatuksia tulevasta. Tosi mielenkiintonen ja ajatuksia positiivisessa mielessä herättävä postaus, kiitos siitä. Onnea myös tulevalle vuodelle ja alalle, jolle päädyt :-)!

    ReplyDelete
    Replies
    1. No sehän on kiva kuulla, kiitos paljon! Onhan siinä paljon töitä ja monia monia monia vuosia opiskelua edessä! Mutta se opiskelu on hauskaa kuitenkin silloin kun pääsee lukemaan asioista jotka oikeasti kiinnostaa itseään. Tsemppiä sulle lukioon ja jatko-opiskeluihin sitten aikanaan! :)

      Delete
  5. Mäkin oon kirurgin ammatista jo pitkään haaveillu, mutta mullaki on toi lyhyt matikka eikä fysiikkakaan mikään järin hyvä (neloskurssi just edessä), niin on alkanu vähän huolestuttamaan... Lääkis on mun suurin unelma ja mua ketutaa, että sinne pääseminen edellyttää hirveesti matemaattista älyä. :/ Mulla ei oo mitään kiinnostusta muita aloja kohtaan, että en tiiä mitä teen jos en sinne pääse.

    Mut sä vaikutat tosi päättäväiseltä ja ahkeralta, että jos sä lääkikseen aiot päästä niin uskon että sulla on hyvät mahikset. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo oon ihmetellyt ihan itekki tota matemaattisen ajattelun painotusta valintakokeissa, sillä oon kuullut monen lääkisläisen kertovan, etteivät ole käyttäneet esim fysiikan laskuja tai kaavoja lääketieteen opiskeluissa. Ihan hassua tollanen! Mut hei.. no worries! Ehkä keksit vielä jonkun toisen kiinnostuksen kohteen tai sitten vaan tsemppaat tosi paljon sen fyssan kanssa. Kyllä kaikki järjestyy parhain päin vaikkei siltä aina tuntuiskaan! :) Tsemppiä sulle jatkoon!

      Delete

Kiitos asiallisesta kommentistasi ♥

Layout by Julia E.