9.12.12

if i die young

Huomenna on sitten se "tuomionpäivä". Kaikki ne ajatukset mitä silloin siihen laajaan kirjoitelmaan kerroin on muuttunu tosi paljon. Mulla on kauhea ahistus huomisesta. Pelottaa, mutta odotan kuitenkin aika innolla. Ehkä parannun kokonaan, ehkä jään pysyvästi tällaiseksi, ehkä en tule takaisin ollenkaan. Okei hyi Oona, ton viimeisen olis voinu jättää pois. Kaikissa leikkauksissa on vaaransa ja tässä sellaiset myös on, koska selkäähän siinä mennään manipuloimaan. Kyllä se kuitenkin pelottaa ihan kamalasti ajatella, etten oliskaan täällä enää huomenna illalla. Mutta en haluu ajatella, että niin kävis. Mulla on kuitenkin suomen parhaat kirurgit leikkaamassa, ei-rutiini-leikkausta; jos ne ei osaa niin sitten ne vaan kokeilee kaikkea :) Ehkä tässä käy ihan hyvin! Ainakin niin yritän toivoa. Kuitenki heti kun aloin tätä kaikkea miettiä niin tuli kyynel silmäkulmaan. Herää kaikkia tyhmiä ja itsekkäitä kysymyksiä mieleen: miksi juuri minä? Ehkä oon tän kaiken ansainnut, ehkä en! Nyt tästä seuraavat 4 viikkoa VOI olla helvettiä (anteeks ruma sana), siihen ainakin oon varautunu. Oon kuitenkin yrittäny psyykkaa itteäni edes jotenkin.. oon ajatellu kaikkia ihania tulevia tapahtumia: leffa-iltoja kamujen kanssa, shoppailumatkoja new yorkiin, tahkon laskettelureissuja, ens vuoden kesälomaa, mun omia ylppäreitä kolmen vuoden päästä, mun 18-vuotis synttäreitä, omia häitäni, ekan lapsen syntymää, ja kaikkia muita elämän iloja. Eihän kukaan täältä vapaa-ehtoisesti haluais pois, kaikkeen on aina JOKIN syy. 
Tänään kävin syömässä mun "viimeisen aterian", ihan vaan varmuuden vuoks. Kävin myös shoppailemassa ostamatta mitään, nyt katon elokuvan mun rakkaan ja maailman parhaan perheen kanssa ja kattelen kaikkia ihania valokuvia. Ihan vaan varmuuden vuoks. Nukun myös ens yön mun ihanan unilelun kanssa (niinku oikeasti joka yö teen). Oon myös ollu ihan liian yli-sosiaalinen tänään sosiaalisissa medioissa... addikti loppuun saakka. Oon tosi pahoillani että tää teksti oli näin sekava, purin vaan kaikki tunteet kerralla tähän epäjärjestyksessä. Ei oo myöskään tarkotus kuullostaa itse-tuhoiselta tai mitään.. palailen teille ilmottamaan leikkauksesta heti vaan kun pääsen :) Luotan siihen, että pääsen vielä kirjottamaan :)
ainii sori sekoilin jotain ja huomisen joulukalenteri ilmesty 12h etuajassa eli on jo julkastu ! :)

8 comments:

  1. voi rakas ): <3 pidän sulle peukkuja, rakastan sua

    ReplyDelete
  2. mäki pidän peukkuja <3 kyllä sä selviit !! :)

    ReplyDelete
  3. voi oona tsemppiä hurjasti! :) aloin melkeen itkee kun luin ton...

    ReplyDelete
    Replies
    1. kiitos :) elossa ollaan, selkä aika kipeä vielä mutta kävelykin onnistu jo jotenkin :)

      Delete
  4. En tunne sua, mut ku luin tän nii liikutuin tosi paljon. :( saanko kysyy et miks olit leikkaukses? Toivottavasti paranet! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. voii :) juu siis tuolta jostakin löytyy(en nyt pysty linkkaamaan) niin semmonen pitkä kirjotelma aiheesta, mutta lyhyesti sanottuna cheerleading pilasi selän ja mulla oli iso pullistuma selässä joka poistettiin :) ja kyllä tää tästä :) kiitos!

      Delete

Kiitos asiallisesta kommentistasi ♥

Layout by Julia E.